Yötaivaan alla

Hayal heräsi yöllä luolassaan ja käveli ulos. Kaikki nukkuivat. Hayal lähti metsään kävelemään. Hän sammutti janonsa joella ja käveli metsän reunaan ja asettui makuulle. Äkkiä Hayal kuuli ääntä pensaikosta.

Utsukushī.

Naaras hyppäsi puskasta tarkoituksenaan säikäyttää uros, hän nauroi ja meni Hayalin viereen,''Kaunis yö.'', Utsukushī sanoi hymyillen ja meni niin lähelle urosta että hän kosketti toista(?),''En saannut unta joten mitä haluaisit tehdä?'', kaunis samojedinaaras kierähti vatsalleen ja katsoi tähtiä,''Saari on muuttunut vaarallisemmaksi sen jälkeen kun olin pentu.

Naaras juoksi hieman ja heilautti häntäänsä merkiksi siitä että toinen seuraisi, pian hän saapui joelle mikä oli täynnä kaloja, kauniista vesiputouksesta virtasi kokoajan lisää vettä lampeen, ''Olen käynnyt ennenkin tämän lammen luona, tämä on niin kaunis paikka, silloin en viellä tiennyt että tämä paikka kuuluu jonkun reviiriin.

//Lyhyt koska ei keksi mitään tekstiä.

Hayal punastui kun Utsukushī kosketti häntä. Hayal seurasi kumppaniaan lammelle ja alkoi kalastaa. Hetken päästä uros oli saanut napattua kuusi kalaa ja antoi puolet Utsukushīlle. Syötyään Hayal antoi Utsukushīlle suukon ja katseli tähtitaivaalle. "Katso kuinka kaunis taivas on.", Hayal sanoi.

Utsukushī.

Naaras hymyili ja juoksi kohti lammen rantaa ja hyppäsi iloisena veteen,''Mitä haluaisit tehdä?'', Utsukushī kysyi,''Me voimme tehdä täällä ihan mitä vain, kukaan ei häiritse.'', samojedi nousi vedestä ja meni kuivattelemaan nurmelle, oli hieman kylmä mutta ei se haitannut häntä, hän sai vain olla tässä kauniissa paikassa ja rentoutua Hayalin kanssa.

//Lyhyttä pukkaa.

Hayal mietti muttei keksinyt mitään. Hayal kävi makuulle ja kysyi Utsukushīlta oliko tuo koskaan haaveillut perheestä. Hayal katsoi taivaalle ja näki tähdenlennon. "Toivo jotain."; Hayal kehotti Utsukushīa.

Utsukushī.

''Aina välillä ajattelen että miltä tuntuisi jos olisi jälkeläisiä, ajatus kuitenkin myös pelottaa hieman mutta olisin kyllä jo tarpeeksi kypsä.'', naaras sanoi hymyillen ja heilautti häntäänsä,''Haluatko sinäkin siis pentuja?'', naaras mietti mitä seuraavaksi tapahtuisi mutta tiesi sen varsin hyvin,''Jos haluat, tiedätkö mitä sitten pitää tehdä että niitä saamme?'', naaras kysyi viekoitellen ja meni uroksen eteen heilauttaen häntäänsä ja meni kävelemään vähän matkaa toivoen että toinen seuraisi.

Pian Utsukushī saapui läheiselle luolalle ja meni sinne istuskelemaan, häntä jännitti se mitä seuraavaksi tapahtuisi mutta oli valmis siihen, hän ei ollut enään pentu vaan aikuinen naaras joka oli valmis kaikkeen, hän asteli luolan perälle, siellä he voisivat olla rauhassa, sydän pamppaili Utsukushīn rinnassa.

"Haluaisin.", Hayal vastasi ja punastui, Hayal seurasi Utsukushīa luolaan. Jonkin ajan kuluttua Hayal lopetti ja astui ulos luolasta virvoittavaan sateeseen.