Utsukushī.
Pyöristynyt naaras käppäili pitkin Notian metsää, olo oli muuttunut jo tuskalliseksi mutta onneksi pennut syntyisivät pian, oikeastaan aikaa ei enään hirveästi ollut, tuskastunut Utsu liikkui eteenpäin metsässä ja toivoi löytävänsä jonkun paikan missä voisi levätä, pian hän löysi mukavan luolan jonka perälle hän meni suuren vatsansa kanssa köllöttelemään, mennessään makaamaan hän päästi aina välillä tuskallisia ääniä koska suuri vatsa hankaloitti liikkumista.
Viimein naaras pääsi uneen, hän näki unta pennuista ja kesästä kun he yhdessä vipelsivät ulkona, kaikki oli hyvin, Utsu pyöri kuitenkin unissaan koska luolassa oli kuuma ja suuri vatsakin aiheutti kovaa tuskaa, naaras kuitenkin yritti rauhoittua ja jatkaa uniaan vaikka se olikin vaikeaa, pian naaras heräsi äkisti kovaan kipuun vatsassa.
''Nytkö ne sitten syntyvät?'', naaras kysyi mielessään ja joutui käymään kovan kivun takia parempaan asentoon, hän joutuisi synnyttämään pennut sittenkin yksin, naaras kävi pitkälleen mutta kovat kivut vaan tärisyttivät häntä, jonkin ajan päästä kuitenkin viimein syntyi ensimmäinen pentu, naaras luuli jo voivansa hengittää kunseuraava pentu olikin jo syntymässä, aika kului ja viimein kaikki neljä pentua olivat syntyneet ja naareas pesi niitä nyt.
//The end.